Nuorempi bordercollieni Sam (Sämpylä) on oppinut ison osan esim. tokon liikkeistä aluksi mallioppimalla, eli katsomalla vierestä kun Jack tekee. Olen opettanut näin mm. noutokapulan pitämisen, noudon, merkinkierron, peruuttamisen, käsikosketuksen, istumisen, maahanmenon jne. Pidänkin Sämpylää poikkeuksellisen taitavana matkimaan muiden käytöksiä ja mallioppimaan. Ainakaan aikaisemmat koirat eivät ole vastaaviin oppimissuorituksiin pystyneet. Nyt kun tunnistusnoudon opettaminen myös Sämpylle tuli ajankohtaiseksi, päätin kokeilla onnistuisiko se mallioppimalla! (hullu idea ehkä.) 

Siinä missä Jack ei saanut treenien alussa ottaa kapulaa lainkaan suuhun, päätin lähteä Samin kanssa ihan eri suunnasta liikkeelle, koska mallioppimisen kautta oli pakko antaa koiran toistaa heti sama käytösketju minkä Jack tekee, eli haistella ja tuoda minulle kapula. Mikäli tämä ei kohtuullisessa ajassa onnistuisi, niin sitten treenataan jollain toisella tavalla.  

Sämpyn kanssa tilanne on siinä mielessä helpompi että haisteluhommat ovat jo tuttuja. Olemme pari kesää treenanneet peltojälkeä ja metsäjälkeä, ja myös esineiden etsintää maastosta, joten nenän käyttö ei ollut niin vierasta kuin jackille. 

36978269_10213715010444207_2331529563638

Harjoitus 1: 

Laitoin keittiöön imurin pahvilaatikon ja asettelin sen päälle useita (noin 10 kpl) tunnistusnoutokapuloita, joista yksi oli hajustettu minun hajullani. (Syy miksi käytän usein pahvilaatikoita sisällä kapuloiden alustana on se, että lattia haisee varmaan aika vahvasti minun varpailleni, joten helpottaakseni tehtävää käytän alustaa jota en ole kosketellut.)

Halusin käyttää useampaa kapulaa heti alussa, jotta Jack joutuisi haistelemaan hieman pidempään kuin esimerkiksi kahdesta kapulasta valitessa. Näin Sam ehkä ymmärtäisi että tehtävässä kuuluu haistella. 

Sitten pyysin molemmat koirat istumaan laatikon viereen ja annoin Jackille tutun vihjesanan etsiä "oma" kapula. Tässä vaiheessa Sam oli tarkkana että mitä tapahtuu. Jack nuuskutteli kapuloita ja ojensi minulle oikean kapulan. Kehuin ja palkkasin. Sam halusi kokeilla myös! Vaihdoin koirien paikkoja, laitoin uuden hajustetun kapulan jossa oli minun haju (mutta ei Jackin, siksi uusi kapula) ja annoin Sämpylle saman vihjesanan "oma". Noh, kuten arvasinkin, Sämpylä nappasi ensimmäisen suuhun osuvan kapulan ja tarjosi sitä. Ei palkkaa, ei kieltämistä. 

Hetken mietittyään otti myös toisen kapulan suuhun ja tarjosi kahta kapulaa yhtä aikaa. Ei vieläkään palkkaa. Sen jälkeen nostin oikeaa kapulaa vihjeeksi ja haistelin sitä itse (kyllä, haistelin oikeaa kapulaa oikein äänekkäästi ja laskin sen takaisin samaan paikkaan). Sam tuijotti tiukasti laatikolle laskemaani kapulaa ja sanalla "oma" ojensi sen minulle. Palkkasin ja jätimme ensimmäisen harjoituksen tähän. 

Harjoitus 2:

Toistona samanlainen treeni jossa Jack sai ensin nuuskutella kapuloita (noin 10 kpl) ja valita oikean, ja sen jälkeen otin uuden hajustetun kapulan ja Sam sai katsoa kun haistelin itse pitkään kyseistä kapulaa ja sen jälkeen laitoin sen muiden kapuloiden kanssa ja "sekoitin" sen verran ettei Sam enää tiennyt mikä kapula oli kyseessä. (Sekoittaminen tapahtui niin että nostelin puhtailla pihdeillä hajustamattomia kapuloita pahvilaatikon päällä ja käänsin laatikkoa pari kertaa.) Tällä kertaa edistyttiin jo sen verran että Sam haisteli kapuloita. (jihuu!) Tosin tarjosi minulle edelleen ensin väärää kapulaa. Parin väärän jälkeen sattui ottamaan kuitenkin oikean, jolloin nopea naksu naksuttimella, ja palkka. Olen tyytyväinen että hoksasi nyt haistella kapuloita, vaikka ei vielä ymmärtänytkään mihin oikean kapulan valinta perustuu.  

Harjoitus 3:

Laitoin kapuloita (4 kpl) laatikon taakse niin että molemmat koirat näkivät kun laitan ne, mutta eivät nähneet itse kapuloita. Ensin taas Jack noutamaan oikeaa kapulaa ja kehut ja makupalat. Sen jälkeen Sam. Sam nuuskutteli taas (tästä maltillinen kehusana), mutta otti kuitenkin väärän kapulan ja tarjosi sitä. Ei palkkaa. Selvästi pienissä aivoissa raksutti lujaa että mikä ihmeen taikuus tässä tempussa on! Toisella kertaa nappasi kuitenkin oikean (luulen että silti ehkä ihan tuurilla) jolloin kuitenkin toki naksu ja palkka. Harjoitus päättyi tähän ja jätettiin ajatus useammaksi päiväksi hautomaan. 

Harjoitus 4:

Kymmenisen kapulaa laatikolla, Jack suoritti taas ensin tehtävän ja näytti äänekkäästi nuuskutellen mallia kun Sam katseli vieressä. Sitten Sämpyn vuoro. Haistelin taas itse antaumuksella kapulaa ja sekoitin oikean muiden joukkoon. Sam haisteli nopeasti kapuloita ja valitsi ensimmäisellä oikean! Okei, tämä voi olla tuuria... Pieni tauko ja tehtävän toisto. Taas oikea kapula kymmenestä, mutta en ole ihan varma haisteliko tarkkaan vai nappasiko vain... Voi myös olla että koira joka lähtökohtaisesti on (ainakin Jackia parempi) hyvä käyttämään nenäänsä, ei tarvitse niin pitkäaikaista nuuskuttelua kuonon edessä oleviin kapuloihin? Päätin vielä kerran kokeilla vaikka järkevämpää olisi ollut lopettaa tähän. Kolmaskin oikein! Sämpyläkin varmasti huomasi kuinka aidon onnellinen olin tästä suorituksesta ja sai palkaksi kokonaisen veriletun. En kuitenkaan vielä totea että koira oppi tunnistusnoudon mallioppimalla neljällä harjoituskerralla, mutta ei vaikuta aivan epätoivoiselta. Hauska koulutuskokeilu kyllä tämäkin. 

Tästä jatketaan ja katsotaan mihin päädytään!